120. runo

30.04.2017

Helppo ymmärtää,

että haluamme katsoa
eläinten juoksua.

Noutajan tai setterin

kuvankaunis haku

peitteisessä metsässä.

Sulavaa, sujuvaa.

Tyylipuhdasta.

Miten väistät oksat,

sovitat tassunsa epätasaiseen maahan,

Tietoinen kaikesta,

Halliten kaiken.

Omasta liikumisesta
en puhu.
En esteiden väistelystä.
En muusta.

Eri planeetoilta

me tulemme.

119. runo

29.04. 2017

Huhtikuun säät 3

Lumeen  voi luottaa,

Näillä leveysasteilla

aina ystäväsi.

Petollinen vain kesällä.

Silloin sitä vähemmän.

118.runo

28.04. 2014

Huhtikuun säät 2

Pidän lumesta.

Ystäväni,

joka käy kyläilemässä.

Ja ennemmin

nuuhkisin kirsikantuoksua

Fujivuoren alarinteillä.

117. runo

27.04. 2017

Huhtikuun säät 2

Jossakin valkeaa.

kirsikankukkia, 
puissa, ilmassa.

Täälläkin valkeaa

maassa ja  ilmassa,

lunta.

116. runo

26.04. 2017

Huhtikuun säät 1

Elämässäni
vähän sanoja

vähän tekoja

parhaimmillaan tunne:

olen ihminen

huhtikuun räntäsade

kuivattaa suun

jähmettää sormet:

olen ihminen

115. runo

25.04.2014

olinko ennen enemmän,

täydempi, todempi.

päinvastoin, 

olen löytänyt

jotain, joka on puuttunut.

miten oikeassa olikaan

picasso:

”minä en etsi, löydän.”

en etsinyt

löysin sinut

enempää en tarvitse

114. runo

24.04. 2017

en ole ollut kenenkään puolella

sitoutumaton puolueeton

en sinun en varsinkaan minun

puolella

ja sängyssäsi

sängyssäsi

en kummallakaan puolella

päälläsi allasi

hyvä olla

113. runo

23.04. 2017

huhtikuinen bussokusekika

huhtikuun lumet

huomenna luvassa taas

linnut palanneet

pärjätkää, selvitkää ja

laulakaa laulujanne

kuuntelen kaipauksella

112. runo

22.04.2017

 Senryū Selfie

Peilissä kasvot.

Pöllö, pöllömpi, pöllöin.

Tutulta näytti.

111. runo

21.04. 2017

rikollinen

on polttava sana

leimaa ihmisen

leima, jota haluaa välttää

ja silti tänään

tai varhain huomenna teen

rikoksen tieten

tietämättäni olen tehnyt

pahempia rikoksia

tänään, eilen, huomenna

minä, rikollinen

nyt ja aina

110. runo

20.04. 2017

menneitä aikamuotoja

olin minä onnellinen

olimme vastakkain

tuoleissa

takan molemmin puolin

jalkani liukastui

koski jalkaasi

pyysi lupaa koskettaa...

sai

alkoi uusi runo

jalka päällä

toinen alla

alkoi uusi runo

jatkuu...

109.runo

19.04. 2017

aamuyön ajatuksia

hämäriä

hapuilevia

kurkotanko

vajoanko

ajattelen sinua 

välillä

jotain muuta 

ja taas sinua

108. runo

18.04. 2017

nuoruuden

parasta aikaa vuorokaudesta

illat,

käynyt kirjastossa,

aarteiden kanssa

kotona.

muissa maailmoissa

kaukana

poissa

ei muutoksia,
nautin illasta,

kirjat odottavat minua.

tänään, huomenna

minä en etsi

löydän

107. runo

17.04.2017

Taipuisanko tanka?

Haaveilinkohan joskus:

tanssia osaan

taipuisana kuin paju

Kankeana aamun valossa:

Harvoin toiveet toteutuu.

106. runo

16.04.2017

Huhtikuinen haiku

istunut terassilla,

auringon lämpö,

muisto: sinä ja minä.

105. 5uno

15.04. 2017

aurinko,  nautin lämmöstä

joka lähtenyt

sadanviidenkymmenen miljoonan kilometrin päästä

nautin myös lämmöstä,

joka tulee lähempää,

sadanviidenkymmenen kilometrin päästä

ja vaikka tuleekin pohjoisesta

on yhtä lämmintä
välilllä kuumaa

104. runo

14.04. 2017

valon taittuminen jäätyneissä pisaroissa

kuin timantteja

heijastus

sana sanojen joukossa

kangastus

ja kun katsot minuun

silmäsi sanovat

heijastavat

kauniit sanat:

tykkään sinusta

samat sanat

toivon näkyvän silmissäni

ja heijastavan ne

sinulle kielellä

jota vain me osaamme lukea

heijastusta, ei kangastusta

103. runo

13.04. 2017

aamun hetki

hereillä kuunnellen

mollivoittoista musiikkia

tavoitellen surua ikävää kaihoa

sisintä syvällä sisälläni sydämessäni 

102. runo

12.04. 2017

kuuntelen runoja

kuuntelen runojani

olen parempi

kuuntelija

kuin kirjoittaja

kuuntelija tässäkin

runossa

101.runo

11.04. 2017

kauan sitten kirjoitin runon perhosesta

päiväperhosesta ja sellainen taulukin

meillä oli

miksi muistin sen taas

kymmenien vuosien jälkeen

kun jäseneni tuntuvat illan

hämärtyessä painavilta

100. runo

10.04. 2017

kreikkalaisia arvoja

pyyteetön hyvyys sattuu aina syvälle

totuudesta en ole koskaan paljon perustanut

mutta kauneuteen ei väsy koskaan

99.runo

09.04. 2017

vaalipäivä, uusia senaattorin paikkoja tarjolla

tositv jää kakkoseksi,

kuten myös kaupunginteatteri

näytelmä tämä on

jossa lopputulos tiedetään

ehdokkaat lupaavat jotain

minkä tietävät mahdottomaksi toteuttaa

äänestäjät tietävät tuon kaiken

mutta vuorosanat lausutaan

demokratia, kuihtuva kukka

josta pidettävä kiinni

kun parempaakaan ei ole

98.runo

08.04. 2016

Mielessäni on aukkoja

joita ei voi täyttää

Hetkiä, tunteja, päiviä,

enemmän.

Jossain kateissa

niin kuin ne eriparisukkien

kadonneet osapuolet.

Viimeiseltä viikolta

kateissa ainakin

kahdeksan runoa.

Nyt jossain yksin

harhailevat.

97. runo

07.04. 2014

Kuulun niihin,

jotka kulkevat

rikkinäisin kengin.

Niin kumma kuin se onkin

vain vesi ja kivet

pysyvät kengissä

96. runo

06.04. 2017

Tänään minut palkittiin.

30 vuotta töitä samalle työnantajalle.

Kullan hohdetta, kiiltoa.

Sattumoisin ajelin kanikonttorin ohitse.

Sisään, voitko arvioida.

Arvio. Kullattua hopeaa,

voisi tästä euron maksaa.

Kaupat tehtiin,

lähikaupasta tölkki olutta.

Hyvältä maistui.

95. runo

05.04. 2017

?

kaikista välimerkeistä

olen aina pitänyt

eniten

kysymysmerkistä.

muodon vuoksi

ja enemmän.

ei vastauksia

arvoituksia

hyviä kysymyksiä

94. runo

04.04. 2017

Halusin tänään
kirjoittaa suuren runon.
Aatteista, arvoista, ihanteista.
Suurista persoonista,
miehistä, naisista.
Tapahtumista, joiden jälkeen
mikään ei ole ennallaan.

Tällainen tuli.
Ajattelin sinua.
Viulunsoittoa alakerrasta.
Kevään ääniä ulkona,
pisaroita räystäällä,
puron lirinää.


Joskus vielä kirjoitan suuren runon.

93. runo

03.04. 2017

Tänään ollut tavallinen päivä.
Elämässäni ei suuria.
Pieniä pilkahduksia.
Mukavia vaihdettuja sanoja, lauseita.

Tavallista ja niin hyvää.

92. runo

02.04. 2017

Kevät jossakin piilossa
lumen, jään ja vastahakoisen talven alla.

Tulee se sieltä, tulee se sieltä.
Jossain piilossa vihertää.
Minussakin.

91.runo

01.04.2017

Tänään aprillipäivänä
nielin kaikki
höynäytykset.

Epäilijän
kilvessäni
lommo.

Lommoilla
muutkin
kilpeni.

90.runo

31.03. 2017

meitä kai kutsutaan

kädellisiksi.

olen viime aikoina

tehnyt käsilläni

konkreettista

särkenyt

poistanut

vanhaa ja

luonut uuttaa.

aloittanut

myös oman

elämän

remontoinnin.

tapahtuuko se

mielen avulla

vai käsien voimalla

sen aika näyttää.

käsin konkretian

remontointi

oli palkitsevaa,

nautinnollista.

pelkään,

että elämäni

remontointi

ei niin helppoa.

89.runo

30.03.2017

on ihmisiä,
jotka eivät
etsi totuutta.

he keksivät
sen itse.
ja löytävät sen,
aina ja aina.

88. runo

29.03. 2017

En tiedä miten rakkaus alkaa.

Tiedän, mihin se loppuu.

Kun suhteessasi

loppuu leikki ja nauru,

ala katsella kotimatkalla

vaihtoehtoisia reittejä

jonnekin toisaalle.