181. runo

30.06. 2017

olisinpa

tuulimyllyn

siipi,

joka tietää,

milloin tehdään

työtä, milloin

levätään.
gone with
the wind.

180. runo

29.06. 2017

Galaksimme kaikki

tähdet, planeetat,

jos minut näkisivät,

sanoisivat:

Yksin.

179.runo

28.06.2017

Kesä kauneimmillaan.

Minä vain mietin,

että ennen kuin

syksyn lehdet

ovat maassa,

on jotain tapahtunut.

Minulle, sinulle, meille?

178. runo

27.06. 2017

Sanat parhaimmillaan

kuin mestarin sormet

koskettimilla.

Osuvat,

eivät erehdy.

Amatöörin ei

pitäisi runoilla.

177. runo

26.06. 2017

Hän haluaisi puhua.

En tiedä mistä,

Ei minulla ole

sanojakaan

juuri nyt.

Tulevaisuuden taivaalla

harmaa pilvi.

176. runo

25.06. 2017

Sateinen päivä.

Pilvien raosta

yhtäkkiä

auringon säteet

osuvat kasvoille 

kuin hyväily.

Heräsin unesta.

Satoi.

175. runo

24.06. 2017

joen rannalla

sinä ja minä

käsi kädessä
silti eri
puolilla rantaa

nyt ja aina

jokikaan ei sama
sinun ja minun

174. runo

23.06. 2017

hän keräsi talteen

kaikki virheeni

ja säilytti ne

niin kuin vanhat

vanhat kuitit

kuitit tallessa 

verottajaa varten
joka tulee
yhtä varmasti
kuin se
jota emme voi
välttää

173. runo

22.06. 2017

haaveillut

ja todennut:

haaveet on

lentohiekkaa

silti pettymys

persuksissa ei

pehmeä

172. runo

21.06. 2017

 ovia,

avaimia,

avataan, suljetaan.

sinulle

oveni avoinna.

avoinna, avoinna.

älä koputa,

astu sisään

ovi on auki. Sinulle.

Odotan sinua

Tule.

Tulethan?

171. runo

20.06.2017

Joku outo hahmo

käveli ohi elämän

matkalaukkuineen.

Olinko se minä?

170. runo

19.06. 2017

Menneen ajan laulu

Laulaja toivoo, että tulevaisuus

olisi jo tänään.

Laulu on kaunis ja minulle tärkeä.

Säe särähtää.

Tulevaisuus tänään,

Enhän  ole ehtinyt

kohdata vielä

eilistäkään.

169. runo

18.06. 2017

Sana muisto

polttaa jäljen.

Syvälle ja

kaikki aistit

tavoittavat ja

palauttavat

hetkeen

kauan sitten.

Olen kokoelma

muistojani.

Muuten voin

hyvin

tässä ja nyt.

168. runo

17.06. 2017

toisin kuin yleensä

olen rakentanut

keho kipeä

sydän levollinen

tuntuu hyvältä nähdä

käden jälkeä

167. runo

16.06.2017

Päivä saaressa

Mielen maantieteessä

me olemme saaria.

Lähelläkin erillämme.

Kosketamme, mutta

emme kohtaa.

166. runo

15.05.2017

Mablatiivinen haiku

Maailmalta ei

mannalta maistuvaa saa.

Matkalta tulin.

165. runo

14.06.2017

valoisina kesäöinä

en osaa nukahtaa

en herätä

ei väliäkään

sinä vierellä

lämmin lähellä

164. runo

13.06.2017

Tänäään

auringon voima.

Lämpöä, tulta.

Hikeä. Tunne

koko kehossa.

Talvella pakkasen

pistely kasvoilla

kuin väkevin happo.

Varpaat, kädet.                                               

Palelee, tärisee.

Maailma mallillaan
kun sataa ylhäältä alas.

ne todistavat siitä,

että  sinäkin olet

elossa.

163. runo

12.06. 2017

Poliittisessa elämässä kuohuu

siellä ja täällä.

Kriisejä, historiallisia käänteitä.

Leikkivien lasten

hiekkalaatikolla hiekka

lensi kuten eilenkin.

Ei uutta länsirintamalla.

162.runo

11.06. 2017

Mielikuvavani tulee

jostain hyvin kaukaa.

Aivan kuin joku olisi

joskus sanonut:

Katsokaa, aavoilla vesillä

lentävät linnutkin korkeammalla

Kaipaan aavoille vesille..

161.runo

10.06. 2017

unet kuin pilvet taivaalla

kulkevat teitä tuntemattomia

yöllä  näin unen

joka myös unessa toteutui

enempää en sano

160. runo

09.06. 2017

jokainen joki

oma maailmansa

jokaisen joen

 orkesterit

soittavat eri

kokoonpanoilla

koskissa ja suvannoissa

juuri joen omaa

melodiaa

aina osuu

aina uppoaa

minuun

159. runo

08.06.2017

Tyttö jäämässä bussista,

 siniset hiukset.

Pysäkillä nuori mies

yrmein, totisin kasvoin.

Tyttö astuu ulos

ja pojan kasvoille

kohoaa hymy.

Kaikki hyvin

tässä maailmassa.

158.runo

07.05. 2017

Melkein tyyni veden pinta,

lähes täysi kuu.

Pientä väreilyä

ja jokaisen väreen

kuu juustottaa.

Näitä väreitä

ei näe kukaan muu.

Ja silti ne on nähnyt

jokainen joskus.

157. runo

06.06. 2017

elämälle voi antaa nimen:

sarja erehdyksiä

niin aurinkoisina kuin

pilvisinä päivinä

eilen, tänään ja

niinä kaikkina

tulevina päivinä.

156. runo

05.06. 2017

Kaikki vuoristoradat

imitoivat tunteita.

Pidit tai et,

niiltä ei välty.

Ajattelin sinua

ja heti ylhäällä,

huipulla.

Vuoristoradan

vauhdissa onni

on tuulessa

heiluva heinä.

Taaskin ajattelin

sinua.

155. runo

04.06. 2017

Vitivalkoinen paperi auringossa.

Sinisiä harakanvarpaita.

Tahroja paperilla.

Tämäkö muka runo?

154. runo

03.05. 2014

Olen laittanut maalatun käteni seinään,

vielä jälki on.

Jotain ikiaikaista,

vanhoja kivikauden luolia,

alitajuntaa.

Minä olen.
Minä elän.
Ja sinä.

153. runo

02.06. 2017

olemmeko samalla

sivulla milloinkaan

sanat, niiden sävyt

tunnereaktiot

sinun kissa ei

ole minun

luulemme kohtaavamme

vaikka vain puhumme

toistemme ohi

nyt ymmärrän

miksi aikaisemmin

en ymmärtänyt

että en ymmärrä

kuulon aleneminen

on suuri siunaus

152. runo

01.06. 2017

kesän ensimmäinen päivä,

ei ole mitään vertauskuvallista

ei runollista

kesäkuun ensimmäinen

matkalla kotiin satoi räntää

ei runoutta, ei vertauskuvaa

kesäkuun ensimmäinen

ja linnut lauloivat

151. runo

31.05. 2017

pimeyttä ei kannata pelätä

ei tänä viimeisenä

kevätyönä

pimeys on vain

pimeyttä

ja pitää sisällään

jotain tulevaa

josta meillä

vain aavistus

150. runo

30.05. 2017

kirjat olleet

elämäni ohjureita

elämme uutta aikaa

älä katso kirjoja

alennusmyynneissä

kirpputorien hyllyissä

siipirikkoisia enkeleitä

menneitä

ja jokin päättyy