tiistai 31. tammikuuta 2017

18. runo

18.01.2017

On hetkiä, kun mykkyys tarttuu minuun.
Kun ulkona kuunteli myrskytuulen ääntä
nämä sanat tuntuvat niin voimattomilta.

Vahvat sanat jossain tuulen tuolla puolen.
Jäljellä olevat typeriä.
Jossain syvällä minussa huutaa joku:

Nyt. Nyt. Nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti