2. runo

   02.01.2017

Pelkoja. Niihin ei pety.

Tänään sen tein.

Ollut pois kotoa öitä, päiviä.

Kerroin teini-ikäiselle tyttärelleni:

Tapailen toista naista,  olen ollut hänen luonaan.

 Luona naisen, jonka hän tuntee.

Naisen, josta tulee hänen opettajansa.

Pelkäsin kertoa.

 Kerroin.

”Eipä tuo minua haittaa”.

Turha pelko.

Mutta on niitä muita.

Pelkoja.

Hänestä. Ja hänestä. Ja niistä kaikista muista. Ja vielä niistä. Ja niitä toisista.

Ne eivät ole turhia.

Vielä tänään.