maanantai 8. toukokuuta 2017

127. runo

07.05. 2017

Kauneutta katseessa,
kun kohtaa toisen katseen.
Silmät eivät väistä,
tuijotusta,
hymyä,
joka leviää kuopiksi poskille.

Molemmille. Meille.
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)