tiistai 23. toukokuuta 2017

142. runo

22.05. 2017

haluamme katsoa maailmaa avoimin silmin
ja silti silmissämme sokeat pisteet:
emme näe
ja korvaamme sen
aivojen tuottamalla kokemuksella

sokean pisteen
voisi korvata
laajemmallakin ilmaisulla:
silmissäni on ollut sokeita vyöhykkeitä

tänäänkään en tiedä
mitä en nähnyt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti